Tervetuloa katsomaan kuvia ja lukemaan retkistäni luontoon.
Sivun amatöörimäisestä toteutuksesta huolimatta toivon siitä olevan apua luonnossa liikkuville ja retkikohteita etsiville
Kommentit, palaute ja kysymykset ovat tervetulleita.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Hossa, osa II

Julma-Ölkky


Toiselle reissupäivälle Hossassa olin ajatellut vierailun Julma-Ölkyn kanjonijärvelle.
Siirryin autolla 4,5 kilometriä pohjoiseen Lihapyörteen parkkipaikalle. Olisin toki päässyt koko matkan Julma-Ölkylle patikoimalla Hossan kauniissa järvimaisemissa, mutta  seuraavaa yöpymistä ajatellen oli parempi että siirsin varusteet ja auton.
Tälle päivällä oli tulossa parinkymmenen kilometrin patikointi joten otin mahdollisimman kevyen varustuksen mukaan päiväreppuun. Lihapyörteen laavulta suuntasin kohti Värikalliota. Sekin olisi hieno paikka käydä katsomassa. Olin käynyt siellä aiemmin 10 vuotta sitten ja tänään olisi tulossa kilometrejä ihan tarpeeksi, joten en nyt aikonut poiketa siellä. Ennen Värikalliota polku haarautuu kohti pohjoista ja Julma-Ölkkyä. Polku seurailee Ala-Ölkky järven rantaa ja 4 kilometrin patikoinnin jälkeen Julma-Ölkyn lähtöportti tuli näkyviin. Siinä oli myös kioski mutta harmikseni olin jättänyt rahat autoon ja saisin tyytyä omiin eväisiin. Täältä pääsisi myös venekyydillä tutustumaan rotkojärveen mutta nyt oli tarkoitus mennä katselemaan rotkon reunalta.









Polku seuraille rotkon reunamilla komiassa Kuusamon taigametsässä.
2,5 kilometrin kävelyn jälkeen tulin riippusillalle, josta pääsisi yli ja voisi palata takaisin lähtöpisteeseen, eli se olisi se lyhempi lenkki; Ölökyn ylitys. Pienen harkinnan jälkeen päätin jatkaa matkaa vaikka reittikuvauksessa olikin kerrottu , että loppupätkällä olisi kosteikkoja ja minullahan oli jalassa vain vettä pitämättömät kevyet kengät.



Julma-Ölkyn pystysuoralta seinämältä on pudotusta jopa 50metriä






Pitkosten teko on vielä kesken Juhannuksen alla vuonna 2019 mutta taiteilemalla vältyin kenkien enemmältä kastumiselta. Eikä se olisi minulle suurempi ongelma ollutkaan, tosin jalat hiertyvät helpommin märissä kengissä.



Kanjonin loppu jo häämöttää ja perillä on tietysti Ölökynperän laavu.
Pidin siellä ruokapaussia hyttysten kanssa. Kierrosta kävellessä niistä ei ollut harmia.



Ölökynperän laavu


Linnun pesä varaston oven päällä, josta emo lähti juuri lentoon.
 

Huomaa myös puinen oven sarana!


valoisaa ja avaraa metsää


Julma-Ölkyn kanjonijärvellä on pituutta
Parhaat maisemat ovatkin näköjään paluumatkalla.

kuvaa suurentamalla näet riippusillan











äskettäin sorastettua polkua, helppo kulkea








Julma-Ölkyn lenkki kannattaa ehdottomasti kiertää. Eikä se niin kovin paha ole maastoltaankaan , nousut ovat suhteellisen vähäisiä ja kun loppupään pitkokset saadaan valmiiksi niin silloin koko 10 kilometrin reitti, Ölökyn ähkäisy, on kulkemisen arvoinen.

Sitten oli vielä edessä pikamarssi kohti majoitusta. Yön olin aikonut viettää Laukkujärven autiotuvassa. Edellisellä kerralla kun olin näissä maisemissa 10 vuotta sitten yövyin juuri samaisessa tuvassa ja pitäisihän sitä käydä taas katsomassa. Se on pieni tupa eikä nukkumispaikkoja ole kovin monelle, mutta minulla on teltta mukana niitä tilanteita varten.
Eli Lihapyörteen ja auton kautta, josta varusteet kantoon ja Laukkujärvelle. Matkaa sinne täältä Julma-Ölkyltä lienee noin 6,5 kilometriä.
Tässä vielä muutama kuva polun varrelta.







Laukkujärven tupa sijaitsee viehättävällä niemellä


linkkejä: https://www.julmaolkky.fi/

               edellisen päivän patikka